Käytiin siis alkuun Levillä SM/PM/DH kisoissa, jossa oli ihan kivaa. Kelit oli täydelliset ja poroja riitti.Siitä sit pienemmällä porukalla (monni, jokke, make, heikki, aki ja peura) suksittiin Narvikiin (kuva), jossa oli kohtuullisen märkää, noin lievästi sanoen. Heikki kaatui taas ekalla runilla, niinkuin joka paikassa siihen asti muutenkin. Ajeltiin päivä siellä, oli kyllä oikeesti välillä pikkasen karmivaa kun vauhti kiihtyy jarrut lukossa, sellasta mutaränniä pitkin. Meinas vähän ryöstellä. Sit vielä pyörien pesuun, mikä ei ollukaan ihan helppo juttu. Sellanen hissityttö oli onneks reipas ja kiipes kaivon pohjalle, emmätiedä mitä se teki mutta vettä tuli. Eka yö oltiin telttamajotuksessa hissikopin tienoilla. No yö teltassa pakkasessa kesyttää nudistin, ja seuraava yö oltiinkin pienessä mökissä jäämeren rannassa, dokailtiin siinä sit jotain. Käytiin kylillä, mut eipä se ny oikeen natsannu. Jätettiin Narvik sitten lepäämään, olihan se kokemuksena ihan jees mutta ei noilla kilometrillä kuitenkaan ihan fiksu veto ehkä. Pari eri baanaa siellä kuitenkin vaan.

Sieltä sit edettiin etelään, kun takavuosien ruotsalaisässä Johan Engström oli luvannu pikku hönöissä Levillä majottaa retkueen, tai ainakin osan siitä. Sinne siis mentiin, ja kävi ilmi että muijansa oli pieniin päin, ja niinhän siinä kävi, että yhtäkkiä oltiin yllämainitun rosvojoukon kanssa keskellä Ruotsin maaseutua, omassa talossa. Ei o helppoo. No joo, käytiin siinä sit ajamassa kolme päivää Älvsbyssä, eli Kanis Action Centerissä. Ihan helmi paikka, isoja stuntteja ja sillai. Ei mitään aloittelijoiden nyhertelyä. Oulusta tonne vaan joku reilu 300km, käykää ihmeessä kattomassa paikan päällä. Johan sai sit pojan, ja vaimo jäi sen kanssa sairaalaan, joten pidettiin siinä takapihalla perinteinen barbeque/varpajaiset/miniramppijami-ilta. Kuumuuden johdosta Monni ja Jokke taas Kalottiin, joka tällä kertaa jo toimi, kun jätettiin vähä jotain tuuletusluukkua auki. Sieltä sit taas kamat pakaten, suuntana Åre Mountain Mayhem 2006, eli reissun päätavoite. Tässä vaiheessa vielä kaikki ehjinä, ja kalutkin suunilleen. Monnin mopo huonona, Makelta meni tanko ja hikee keula väänty, Joken ohjuri räjähti ja jotain tollasta pientä.

Åre Mountain Mayhem 2006 

 
Åressa oltiinkin sitten hyvissä ajoin, tai siis puolitoista vuorokautta ennen kuin piti. No, heiteltiin yö frisbeetä ja yritettiin nukkua Holiday Innin aulassa, mutta virkaintonen stevari heitti kylmästi kadulle. Onneks yön tunteina paikalle pamahti muitakin tyhm.. tai siis hyvin ajoissa olevia suomalaisia. Tampere pamahti paikalle sellasella ooppelilla ettei mitään järkeä. Luomanen ja Tinke ja kaikki. Nekin tyhmät oli käyny Narvikissa, ja sieltä ajanu sukkana Åreen.. vuorokautta liian aikasin siis. Sitä hätäilyn määrä. Ei lannistuttu, vaan mentiin aamupalakahvilan kahvaan kiinni, jossa Peura pikkusen kuutamolla toivotti kahvilaa avaavalle tytölle tuttavallisesti "Welcome!". Syötiin ja mentiin sit haastamaan paikallisen keskusvaraamon kahvaa, ja kun se aukesi, otettiin majapaikat haltuun. Tuli vähä ekstrakuluja, kun oltiin tosiaan vuorokautta aikasessa, mutta ei paljon kiinnostanut. Aamukasilta huoneet jakoon, seuraavalla ryhmityksellä: Huone 1) Monni ja Heikki, 2) Aki ja Peura 3) Jokke ja Make 4) Tunski ja Taneli. Vahvistettiin ryhmää siis tuoreella verellä, tai no miten sen ny ottaa. Pojat tuli yläkautta Tanelin Sierralla, ei herranjumala Juuso. Nukuttiin siinä sit johonki iltapäiväkolmeen, ja heti ekat pikku tumut siihen. Seuraavana aamuna itse kukin oli vähän pihalla että sattuiko olemaan lintu vai kala, mutta yksi oli varma: Suussa oli kärppä. 

Mites se ajo sitten. Sehän natsas. Reitit oli parempia ku edellisinä vuosina, niitä oli enemmän, hissejä oli neljä erilaista. Ylös asti pääsi kolmen eri hissin yhdistelmällä, tai sitten sillä isolla kabiinilla. Ylhäällä oli ihan siistiä päästellä kalliobaanaa, mutta siellä oli kyllä niin kovasti kiveä että välillä mentiin vähän turvallisuuden rajamailla. Eri hyviä reittejä oli taas se pitkä kiepasu alhaalta katsoen oikeen kautta, sekä sit alhaalta katsoen vasemmalta reunalta, josta siis päästiin suunilleen Fjällby:n kohdille alas. Siihen monta kertaa lopetettiin päivä, kun sieltä kuitenkin oli vähän polkemista hisseille. Kelit oli tänä vuonna yllättävänkin hyvät. Yhtenä päivänä tuli ihan poikittain vettä, mut sillon olikin onneks allekirjottaneella ja muutamalla muulla muutenkin pakollinen lepopäivä, kun oli jotenkin aamusta vähän haikee huominen. Vissyllä sekin korjaantui. Muina päivinä aurinko paisto ja ajo natsas. Välillä meinas kyllä alkaa kypsyttämään hissijonot, mutta loppujen lopuksi ajamaan pääsi kyllä ihan tarpeeksi. Viikon aikana oli vielä jotain bileitäkin, Oakley-party ja Gazzaparty ainakin. Ihan toimivaa oli, muistaakseni.

Loppuviikosta alkoi kolmen viikon reissaaminen jo vähän painaa ja naamat kyllästyttää, ja vaihdettiinkin kotimatkalaiva päivää aikasempaan. Jätettiin samalla päätöksellä loppubileet väliin, mut Töttebon dokaamiset oli jo valmiiks niin nähty, ettei oikeestaan harmittanu. Paitsi Peuraa, joka teki jonku ennätyksen varmaan.

Lähtiessä vielä vähän jekutettiin tampereen kämppää, muutama metri kraftkaabel-nauhaa upposikin kivasti ovenkahvoihin, pinnojen väliin ja muihin paikkoihin. Pojat varmaan seuraavalla kerralla miettii kaks kertaa, kun aikoo jättää ikkunan auki. Make on ketterä luikahtamaan pienistäkin raoista.

Yön oli Tukholmaan, jossa alkoi tunnelma olemaan jo todella höperö. Siitä laivaan, aamupalalle, nukkumaan (ite otin tollasen klo 10 - klo 18, ja oli vähän pata jumissa), taas syömään ja illalla varmoin ottein autokärry-yhdistelmä laivasta ulos. Siitä taas yöajoa kotisavannille, ja pariks päiväks lepoon ennen paluuta arkeen.

Kokonaisuudessaan koko reissu oli ihan valtava menestys. Kiitos Jokelle, Makelle, Pantterille ja Majavalle. Iso kiitos Nummelasektiolle ja muulle matkaseuralle. Johan Engström-family, tack så mycket.  

Kommentit (0)

RSS feed Comments